Nykyaikaista koirien kouluttamista positiivisesti vahvistaen
Koiraa kouluttaakseen on tärkeää ymmärtää oppimisen peruspilarit, koiran käyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä sekä sen lajityypillistä käyttäytymistä. Tehokas kouluttaminen keskittyy siihen, millaista käyttäytymistä toivomme koiraltamme missäkin tilanteessa sekä siihen, miten voimme aikaan saada ja vahvistaa toivottua käyttäytymistä. Nykyaikaiset, tieteeseen perustuvat ja ennen kaikkea toimivat koulutusmenetelmät perustuvat positiiviseen vahvistamiseen.
Oppimiselle ei ole olemassa on- tai off-kytkintä. Eläin oppii aina halusimme tai emme. Perinteisesti eläinten oppiminen jaetaan klassiseen ja operanttiin ehdollistumiseen.
Klassisessa ehdollistumisessa kaksi asiaa yhdistyvät toisiinsa eli esimerkiksi aikaisemmin neutraali ärsyke saa aikaan ei tahdonalaisen reaktion. Operantti ehdollistuminen puolestaan käsittelee oppimista tahdonalaisen toiminnan ja sen lopputuloksen näkökulmasta. Jos toiminta johtaa eläimen kannalta hyvään lopputulokseen, toiminta tulee lisääntymään, mutta jos taas toiminta johtaa eläimen kannalta huonoon lopputulokseen, toiminta tulee vähenemään. Kun seuraus lisää toimintaa, puhutaan vahvistamisesta ja kun seuraus vähentää sitä edeltänyttä toimintaa, puhutaan rankaisusta. Operantissa ehdollistamisessa eläin on aktiivisessa roolissa oppimisprosessissa ja oppimista voidaan ajatella tapahtuvan neljällä tavalla: positiivisen ja negatiivisen vahvistamisen sekä positiivisen ja negatiivisen rankaisun kautta.
Kouluttamisessa on aina kyse käyttäytymisen muokkaamisesta. Nykyaikaisen eläinten kouluttamisen keskiössä on positiivinen vahvistaminen, ainakin jos puhutaan eettisistä ja eläinystävällisistä koulutusmenetelmistä. Tällaisessa palkitsemiseen perustuvassa kouluttamisessa on olennaista ymmärtää, miten palkkiot toimivat, ja mitä koira missäkin tilanteessa tavoittelee. Palkitsemiseen perustuvassa koiran kouluttamisessa voimme siis
käyttää palkkiona mitä tahansa koiran mielestä arvokasta ja koiralle turvallista vahvistetta eli palkkiota. Kun meillä on koiran mielestä arvokkaat palkkiot käytössä, tulee meidän seuraavaksi miettiä, mitä haluamme koirallemme kouluttaa ja miten pääsemme lopulliseen tavoitteeseen. Positiiviseen vahvistamiseen perustuvassa kouluttamisessa toiminnan aikaansaamisen keinoina käytetään useimmiten houkuttelua, sheippaamista ja nappaamista/poimimista.
Kun sekä koira että ihminen oppivat positiivisen vahvistamisen idean, siitä saa eettisen ja hyvinvointia lisäävän tavan luoda toimivaa arkea. Positiivisen vahvistamisen periaate on yksinkertainen: koiran toimiessa toivotulla tavalla toimintaa vahvistetaan palkitsemalla koiraa. Kun tietty toiminta johtaa koiran kannalta hyvään lopputulokseen, se toimii näin jatkossakin. Koira oppii onnistuneiden toistojen kautta, että tarjoamalla ihmisen toivomia käytöksiä se voi saavuttaa ihmisellä olevan palkkion. Meillä ei ole yhteistä kieltä, joten emme pysty suoraan kertomaan koiralle, mitä siltä haluamme. Näin ollen positiivinen vahvistaminen ja niin sanottu "naksutinkoulutus" on tällöin erinomainen tapa viestiä koiralle. Tällöin voimme koulutuksessa käyttää ehdollista ja ehdotonta vahvistetta.
Ehdollinen vahviste on ärsyke, joka on aiemmin koiralle täysin neutraali eli esim. naksuttimen ääni tai jokin sana. Kun ehdollinen vahviste yhdistetään ehdottomaan vahvisteeseen, eli johonkin mitä koira pitää tavoittelemisen arvoisena, tapahtuu klassinen ehdollistuminen, eli koira oppii, että niin sanotusta palkkiomerkistä seuraa aina palkkio. Näin ollen palkkiomerkkiä käyttämällä pystymme merkitsemään täsmällisesti juuri sen hetken, kun koira toimi kuten sen halusimme toimivan, ja pystymme palkitsemaan koiraa toivotusta käytöksestä. Positiiviseen vahvistamiseen perustuva koulutus on tehokasta, mutta vaatii kouluttajalta menetelmien hallintaa sekä teknistä osaamista, sillä avainasemassa siinä ovat palkkio, ajoitus, kriteeri ja vahvistetiheys.
Koulutusmenetelmillä ja kouluttajan ammattitaidoilla on tutkitusti merkitystä siihen, miten hyvin koira oppii ja millainen koiran hyvinvointi ja tunnetila koulutuksessa on. Koiran tunnetilojen tunnistaminen koulutustilanteessa on siis ensiarvoisen tärkeää. Ilon kautta oppiminen on tehokasta, sillä tällöin koiran aivoissa erittyy dopamiinia, mikä tehostaa oppimista. Rankaisut ja negatiivinen vahvistaminen puolestaan voivat herättää koirassa negatiivisia tunteita, ja tällöin oppiminen ei ole tehokasta. Lisäksi jos koiraa koulutetaan viemällä siltä pois jotain sille mieluisaa tai poistamalla jotain sille epämieluisaa, kouluttajan osaaminen ja ajoitus ovat avainasemassa. Palkitsemisen tai palkkion pois ottamisen ajoituksen on oltava täsmälleen oikea, jotta koira ymmärtää, mitä siltä halutaan.
Rankaisuun ja pakottamiseen perustuviin koulutusmenetelmiin liittyy tutkitusti enemmän ongelmakäyttäytymistä, stressiä ja ongelmia koiran ja ihmisen välisessä suhteessa. Rankaisu on lisäksi eläimen näkökulmasta hyvin epäreilua, sillä se ei kerro eläimelle, mitä sen pitäisi tehdä. Sen sijaan se kertoo vain sen, mitä sen ei pitäisi tehdä. Näin ollen lienee sanomattakin jo selvää, että koiran kuten kaikkien muidenkin eläinten kouluttamisessa on kannattavinta käyttää positiiviseen vahvistamiseen perustuvia menetelmiä ja välttää rankaisuja. Ole reilu ja luottamuksen arvoinen ihminen parhaalle ystävällesi.
Lähteet:
Helena Telkänranta. 2015. Millaista on olla eläin?
Tommy Wiren. 2012. Onnistu koirasi koulutuksessa.
Jarmo Tuutti. 2015. Papukaijan koulutuksen perusteet.
Tiina Kuusisto.2022. Koirille sallittu.